Onkohan
muillakin sunnuntaisin sunnuntai-olo? Sellainen olo, joka saattaa tulla joskus jonakin toisenakin viikonpäivänä. Pitää vaan olla tarpeeksi rauhallista. Tai ainakin tekemisen pitää olla mukavaa, omalla tavallaan rauhallista... Ei pakollista puurtamista. Tempo, jolla päivän aloittaa pitää olla tietynlainen.

Sunnuntai-olo
alkaa aamusta. Minulla siihen sisältyy yleensä sängyssä köllimistä aika pitkään. Torkkumista. Imettämistä. Toisinaan käy myös niin hassusti, että herääminen onkin helppoa. Aamupalapöydässä on kiva lipittää teetä kuppikaupalla ja syödä paahdettua ruisleipää juuston, salaatin ja kurkun kanssa. Voi sitä päivän lehdenkin selata.

Minun
tämän päiväinen sunnuntai-oloni jatkui aamuisella suihkulla. Luksusta. Viikolla suihkuun voi mennä iltaisin, kun lapset ovat käyneet nukkumaan. Arki-aamuisin on liikaa puettavaa, syötettävää, pakattavaa ja aikatauluja yhdelle aikuiselle. Mutta niistäkin selviää. Varmaan suomalaisella sisulla tai jollakin sen tapaisella.

569793.jpg

Oleellinen
osa sunnuntai-oloa on joku kiva juttu. Eilen minulla oli myös sunnuntai-olo, ainakin osan päivästä. Aamulla pihakirpparilla käynti tuotti tulosta ja puolellatoista eurolla sain nipun puikkoja. Yhteensä 13 paria suoria puikkoja, joista kahdet oli bambuisia ja juuri niitä kokoja, jotka minulta bambuisena puuttui. Tälläisiä löytöjä lisää! Mikäli joltakin uupuu 3mm metalliset pitkät puikot niin täällä on nyt parit ylimääräiset. Mitenhän monet 3mm pitkät suorat puikot, joku ihminen voi tarvita? Tuossa ostamassani nipussa niitä oli kuudet ja minusta se on aika paljon.

Tämän
päivän sunnuntai-oloon liittyi oleellisena osana suukot, Finlaysonin tehtaanmyymässä poikkeaminen, sylittely pojan kanssa, keittiön ikkunan peseminen.

569794.jpg

Finlaysonilla
on mukavia kankaita. En ole aiemmin osannut mennä tuonne Arabiassa olevaan tehtaanmyymälään syystä, että en ole tiennyt siitä. Nyt siellä saattaisi poiketa toisenkin kerran. Muumipussilakanasetit lapsille olisi ihanat, mukavia kankaitakin siellä on. 9.-12.5. tuolla myymälässä on muuten ystävyysmyynti. Saa nähdä viekö jalat sinne uudelleen hyvinkin pian.
Kuvassa on keittiöpyyhe ja uudet patalaput kesäiseen keittiöömme.

Nyt
ei muuten saa ajatella, että olisin materialisti. Sillä enhän ole. Enhän? Pikemminkin olen keräilijä. Kauniit asiat ilahduttavat. Kaunista voi olla puikot, kankaat tai vaikka jonkun hylkäämä metallinen leipävuoka, joka sai uuden elämän meidän yrtti- ja salaattiruukkujen kaunistajana. Useimmiten löytämäni jutut on kuitenkin jotakin tarpeellista.

569795.jpg

Sunnuntai-oloni
tänään kruunasi hyvä ruoka (miehen tekemä), Suomi-Ruotsi jääkiekkopeli (ja minä en oikeasti ole yhtään kiinnostunut jääkiekosta. Suomi-Ruotsi peleissä ja näissä parhaillaan käynnissä olevissa MM-kisoissa on sitä jotain) ja miehen kainalossa kölliminen. Sukkaakin neuloin, päättelinkin. Mutta miehellä on isompi ja kummallisemman muotoinen jalka, mitä osasin kuvitella tai neuloa.

Tämä
hehkuttaminen sunnuntai-olosta alkaa muuten hiljalleen hävitä. Haitula kukkuu (huutaa pää punaisena miehen sylissä, kohta vaihtuu vuoro) ja minulla on viime yöltä melkoisesti univelkaa. Taisin saada eilen karaoke-kärpäsen pureman nähkääs, mutta kivaa oli - toivottavasti on huomennakin!

Mukavaa
alkanutta viikkoa kaikille blogini lukijoille!