kuvata parhaani mukaan noita meemi-kuvia. Kameramme kanssa yhteistuumin työskentely alkaa tätä nykyä olla melko hankalaa. Kuviin tulee ihme viivoja ja pitkällä valotusajalla kuvat näyttää tosi huonoilta. Salaman kanssa kuviin tulee jotain ihmeen viivoja. Kolme vuotta tuo vehje on nyt palvellut, kohta varmaan pakko ostaa uusi. Rahanmenoa ei voi estää.
Kotimme kamalin kohta on hankala kuvata. Se on nimittäin seinä, jonka värimaailma sotii hieman meidän värimakua vastaan. Me tykätään lämpimistä väreistä ja seinä on maalattu harmaaksi ja siinä on liiloja poikki raitoja. Nykytaidetta edellisen asukkaan mukaan. Tämä nykytaideteos saa väistyä jonkun toisen värin tieltä jossakin vaiheessa.
Turhinta tavaraa en pystynyt kuvamaan, sillä meillä lähtee kierrätykseen tavaraa sitä mukaa, kun huomaamme sen olevan tarpeeton meille. Varastosta varmasti olisi löytynyt jotain, mutta sattuneesta syystä en lähde rymyämään pimeään vinttiin nyt.
Kotimme tuskin olisi koti ilman meidän sohvaa, joka on ihanan iso ja oranssi. Sohvan nurkassa tykkään myös ihan mieluiten neuloa. Joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla tässä kuvassa. Toki kotiin kuuluu todella tärkeänä myös ne henkilöt ketkä täällä asuu, mutta heidän naamojaan en ihan koko maailmalle ainakaan toistaiseksi halua esitellä.
Vauvaa varten olemme tehneet hyvin vähän valmisteluja. Lähinnä homma on rajoittunut vaatteiden ja vaippojen pesuun. Yritin ottaa kuvaa vaippakaapista, mutta en saanut yhtään onnistunutta otosta. Voitte siis sulkea silmänne ja kuvitella ihastuttavan pinon S-koon kestovaippoja kahdessa pinossa.
Lasten huone oli yllättävän siisti, kun kuvasin sen aamulla. Seinät huoneessa on hyvin ankean valkoiset, mutta talvella sekin menee.
Turhinta tavaraa en pystynyt kuvamaan, sillä meillä lähtee kierrätykseen tavaraa sitä mukaa, kun huomaamme sen olevan tarpeeton meille. Varastosta varmasti olisi löytynyt jotain, mutta sattuneesta syystä en lähde rymyämään pimeään vinttiin nyt.
Kotimme tuskin olisi koti ilman meidän sohvaa, joka on ihanan iso ja oranssi. Sohvan nurkassa tykkään myös ihan mieluiten neuloa. Joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla tässä kuvassa. Toki kotiin kuuluu todella tärkeänä myös ne henkilöt ketkä täällä asuu, mutta heidän naamojaan en ihan koko maailmalle ainakaan toistaiseksi halua esitellä.
Vauvaa varten olemme tehneet hyvin vähän valmisteluja. Lähinnä homma on rajoittunut vaatteiden ja vaippojen pesuun. Yritin ottaa kuvaa vaippakaapista, mutta en saanut yhtään onnistunutta otosta. Voitte siis sulkea silmänne ja kuvitella ihastuttavan pinon S-koon kestovaippoja kahdessa pinossa.
Lasten huone oli yllättävän siisti, kun kuvasin sen aamulla. Seinät huoneessa on hyvin ankean valkoiset, mutta talvella sekin menee.
Jääkaappimme oli nyt melkoisen tyhjä. Tänään pitää varmaan käydä ruokakaupassa. Kuvassa noita edellä mainittuja ihmeellisiä viiruja...
Keittiökaapin sisältö. Tämä on lempikaappini keittiössä. Kaappi kertoo, että tykkään teestä ja ruuanlaitosta. Olisin voinut kuvata myös hyllyllisen Muumi-mukeja, mutta ne on olohuoneen puolella ruokapöydän likellä olevassa vitriinikaapissa.
Lankavarastoni on levittäytynyt ympäri asuntoa ja osa langoista on niin hankalissa paikoissa, että en jaksanut niitä ruveta kuvaamaan. Käyttölangat minulla on esillä kirjahyllyssä (tosi looginen paikka langoille ja mies tykkää kamalasti), mutta aika paljon ns. käyttölangoista on korissa hyllyn päällä. En uskaltanut nostaa painavaa koria alas, joten tässä tälläinen tunnelmakuva.
Hiuksiani en suostu kuvaamaan, ovat aivan karmean näköiset.
Koira nukkuu päivisin eteisessä kenkätelineen edessä, siitä hänet yllätin nytkin. Tuo näky on usein myös ensimmäisenä vastassa, kun avaan ulko-oven. Vaihtoehtona tällä hetkellä maalamaton seinä, joka odottaa yhä sitä viimeistä silausta... Hiljaa hyvä tulee - toivottavasti.
Lopuksi vielä katsaus valmistuneihin töihin. Alimmaisena Huopasesta virkattu matto, jonka olen pessyt kaksi kertaa 40 asteen punapyykin kanssa. Pieni siitä tuli, mutta ihan kiva joulukäyttöön. Takana kuvassa Pirtin kehräämön hahtuvasta neulotut tossut joulupukin konttiin. Edessä lapaset kaksinkertaista Seitsemästä veljeksestä isolle miehelle ja niiden vieressä Jämsän huopatehtaan villalangasta neulotut lapaset, jotka otti koneessa farkuista väriä. Alkuperäinen väri oli luonnonvalkoinen, nyt ne ovat siniharmaat. Värjäytymisestä huolimatta istuvat käteen oikein mainiosti.
Keittiökaapin sisältö. Tämä on lempikaappini keittiössä. Kaappi kertoo, että tykkään teestä ja ruuanlaitosta. Olisin voinut kuvata myös hyllyllisen Muumi-mukeja, mutta ne on olohuoneen puolella ruokapöydän likellä olevassa vitriinikaapissa.
Lankavarastoni on levittäytynyt ympäri asuntoa ja osa langoista on niin hankalissa paikoissa, että en jaksanut niitä ruveta kuvaamaan. Käyttölangat minulla on esillä kirjahyllyssä (tosi looginen paikka langoille ja mies tykkää kamalasti), mutta aika paljon ns. käyttölangoista on korissa hyllyn päällä. En uskaltanut nostaa painavaa koria alas, joten tässä tälläinen tunnelmakuva.
Hiuksiani en suostu kuvaamaan, ovat aivan karmean näköiset.
Koira nukkuu päivisin eteisessä kenkätelineen edessä, siitä hänet yllätin nytkin. Tuo näky on usein myös ensimmäisenä vastassa, kun avaan ulko-oven. Vaihtoehtona tällä hetkellä maalamaton seinä, joka odottaa yhä sitä viimeistä silausta... Hiljaa hyvä tulee - toivottavasti.
Lopuksi vielä katsaus valmistuneihin töihin. Alimmaisena Huopasesta virkattu matto, jonka olen pessyt kaksi kertaa 40 asteen punapyykin kanssa. Pieni siitä tuli, mutta ihan kiva joulukäyttöön. Takana kuvassa Pirtin kehräämön hahtuvasta neulotut tossut joulupukin konttiin. Edessä lapaset kaksinkertaista Seitsemästä veljeksestä isolle miehelle ja niiden vieressä Jämsän huopatehtaan villalangasta neulotut lapaset, jotka otti koneessa farkuista väriä. Alkuperäinen väri oli luonnonvalkoinen, nyt ne ovat siniharmaat. Värjäytymisestä huolimatta istuvat käteen oikein mainiosti.
Kommentit