Tänään
on ollut suuri päivä. Minulle.
On tullut jälleen kerran mietittyä äitiyttä ja niitä vaatimuksia, mitä itselleen lastenkasvattamisen suhteen asettaa. Tyttö on mahdottoman uhmakas. Tuntuu, että kivaa ei ole oikein mikään. Tuntuu, että hän narisee kaikesta. Se on rasittavaa. Pinna kiristyy välillä (luetaan usein) huomattavasti. Sitten, kun illalla rauhoittuu tekee mieli hakata päätään seinään. Ei olisi taas pitänyt korottaa ääntään.
Joku sanoi, että ota lähelle sitten, kun kiukuttaa. Kaunis ajatus, mutta kun ei se ihan aina toimi. Kun on kaksi pienempääkin. Pitää varmaan vaan yrittää vielä vähän lisää. Miksihän kaikki äidit eivät saa ominaisuutta jakautua useaan paikkaan yhtä aikaa lasten syntyessä? Helpottaisi melkoisesti.
Onneksi hän on paljon muutakin kuin uhmakas. Rakastettava aurinkokasvo. Hän juoksee ulos ovesta, sitten kuitenkin vielä kääntyy: "Äiti! Mä rakastan sua."
Niin minäkin sinua. Oikeasti, vaikka välillä irvistelenkin.

618146.jpg

Haitula
on tänään, laskimen mukaan, 170,5 päivää nuori. Vielä kaksitoista päivää puoleenvuoteen. Hän ryömii. Imee rintaa ahnaasti. Tahtoo nähdä kaiken. Kurottelee. Tarttuu tiukasti moneen - miinut ainakin on kietonut pauloihinsa.
Napanuora alkaa kuitenkin venyä. Tänään tyttö maistoi ensimmäisen kerran muuta kuin äidinmaitoa. Porkkanasosetta. Taisi olla ihan oikea hetki. Ruokapöydässä kävi itkemään, kun ei saanut käteensä kurkkua ja muuta. Annettiin sitten maistaa sosetta. Varmaan teelusikallisen hän sitä söi. Pitäisikö huomenna jo kokeilla uudelleen?
12 päivää vaille puoli vuotta takana täysi-imetystä. Kai se on tarpeeksi? Kun minulla on jostain syystä ihan kauhean epäonnistunut olo, vaikka järki puhuukin muuta...

618152.jpg

Mies
vietti tänään päivän veljensä ja isompien lasten kanssa Helsingin edustalla merellä, jossain saaressakin he olivat poikenneet. Lapset olivat saaneet kiipeillä kallioilla ja juosta vesirajassa paljain varpain. Alku-illasta sain kotiin iloisia, ihmetteleviä ja unisia purjehtijoita.
Tiedän, että teki hyvää miehelle päästä merelle. Hänet on luotu vesille. Kuulema sitten joskus, kun on aikaa, hänelläkin on oma vene.

618149.jpg

Minä
en saanut koko päivänä aikaan oikein mitään. Olin vauvan kanssa ja mietiskelin kaikenlaista. Nyt kun muut jo nukkuu katselin noita miehen päivällä ottamia valokuvia. Olisihan se ollut kiva olla mukana, mutta oli ihana olla kotonakin. Heidän tämän päiväiset tunnelmat välittyy ihanasti kuvista.